Pakkohan se on tännekin vielä hehkuttaa viime lauantaista Wintersunin Forset Seasons -kiertueen Lutakon keikkaa, johon hommasin liput viime tinkaan omista olotiloista johtuen. Ja tuo muutaman kympin sijoitus oli yksi parhaista mitä olen Lutakon keikoista päässyt nautiskelemaan. Keikka oli itselle ainutlaatuinen myös siinä mielessä, etten koskaan aiemmin ole nähnyt Wintersunia klubikeikalla, vaan aina isompien festareiden yhteydessä. Oli ilo huomata, että Lutakossa oli jo suhteellisen paljon porukkaa ennen lämppäribändin aloittamista.
Lämppäristä voisinkin aloittaa muutamalla lauseella. Kyseessähän oli Valkeat- niminen bändi, jolle olin pistänyt ilmeisen suuret ennakko-odotukset, sillä todellisuus ei ihan vastannut odotuksiani. Olen netistä kuunnellut muutamia biisejä ennakkoon ja kyseessä onkin ollut ihan mielenkiintoinen ja lupaava projekti, jonkin moinen sekoitus rokahtavaa folk metallia puhtailla vokaaleilla, luontoa palvovalla asenteella erikoisuutenaan sähkökantele. Keikalla näytti kuitenkin olevan hieman ongelmia vokalistin mikin kanssa, joka kiersi lähes jokaisen biisin ajan. Olin myös havaitsevani laulajassa jokseenkin ylimielistä ja turhan "kukkoilevaa" asennetta ainakin omaan makuuni, mikä hieman menee ristiriidassa bändin tematiikkaa ajatellen. Itse pidän eniten niistä "nöyristä" muusikoista, jotka vaan antavat kaiken soljua ulos tekemättä itsestään sen kummempaa numeroa ;)! Naamamaskikin vaikutti olevan kopattu Korpiklaanista tutun Jonne Järvelän tyylistä, tai ainakin itsellä tuli ensimmäisenä mieleen. Eli hieman enemmän omintakeisuutta ja vakavuutta olisin kaipaillut tähän palettiin. Parhaan vaikutuksen Valkeat keikalla minuun teki olemukseltaan seesteisempi sähkökanneltaja, erityisesti pienellä tunnelmallisella soolo-osuudellaan. Sähkökantele on upea soitin, ja niitä olisi kiva nähdä paljon enemmänkin monissa bändeissä. Onhan kyseessä yksi suomalaisuuden perikuvista! ..Mutta siis, ihan mukiin menevä keikka, jotain vielä hakusessa, mutta toivoa on :)!
Sitten illan kohokohtaan, eli Wintersuniin! Sali oli tosiaankin aivan täysi jo ennen keikan alkua. Tunnelma yleisössä oli ainutlaatuinen ja odottavainen, kun kaikki odottelivat maestro Mäenpäätä lavalle. Tämä herra, jos kuka on hehkutuksensa ansainnut! Mutta niin myös jokainen tässä bändissä, nimittäin kuka tahansa ei tällaisia biisejä niin vaan soittele. Ja oi sitä riemun määrää niin bändissä kuin yleisössä, kun kaikki pääsi valloilleen :) Aito molemminpuolinen ilo ja vuorovaikutus näkyi ja tuntui yleisön ja bändin välillä alusta loppuun asti. Paikalla oli kaikenikäistä väkeä, oli varmasti niitä nuoria, jotka vasta hiljattain ovat löytäneet bändin, ja sitten meitä nostalgisoijia, jotka riehaantuivat täysin niistä 2004 vuoden Winter Madnesseista ja Death and the Healingeista! Biisejä tulikin sekaisin kaikilta kolmelta levyiltä satunnaisessa järjestyksessä, pääpaino kuitenkin uudehkossa Forest Seasonissa. Joka tapauksessa yleisö oli täysillä mukana koko keikan alusta loppuun, joka kulki soljuvasti biisistä ja tunnelmasta toiseen.
Tällä keikalla korostui itselle taas bändin monipuolisuus ja ajattomuus. Vanhat klassikotkin kuulostavat edelleen tuoreilta, kun Jarin monipuolinen, suoraan sielusta tuleva vokalisointi vaihtelee sydäntä riipivästä rääkymisestä kaihoisaan ja eteeriseen lauluun, joka käy matalimmat merenpohjat ja korkeimmat avaruudet lävitse ❤ Eikä kitarasankareidenkaan lahjakkuus jää keneltäkään huomaamatta. "Siis tuo on ihan hullu! Ihan hullu!" , hehkutti miehenikin (joka itse ymmärtää kitaransoitosta "vähän" enemmän kuin minä :D) kehuskellen erityisesti Teemu Mäntysaaren taidokkuutta.
Erityisen maininnan keikka sai myös äänentoistostaan, joka oli Lutakossa paras ikinä kuulemani, eritysesti ottaen huomioon vasemman etureunan sijaintini (lyhyenä yleensä ainoa paikka, josta näkee :D) , johon yleensä monella keikalla saattaa äänet hieman puuroutua. Tällä kertaa kaikesta sai täysin selvää, eikä paikanvaihto käynyt mielessäkään :)!
Voih, ikävin asia Wintersunin keikassa oli se, että se loppui! Annan kyllä täyden kympin tälle eeppiselle matkalle :) ! Wintersun on aina ollut sellainen tajunnanräjäyttäjä ❤ Levyjä on tullut vain 3, sitten vuodesta 2004, mutta jokainen on täyttä kultaa ja tehnyt suuren vaikutuksen. Luulenpa, että nämä ajat ovat bändille juhlahetkiä, portti johonkin uuteen. Ilo, innokkuus ja onni näkyy ja tarttuu. Kiitos vaan, että sain kokea tämänkin hetken :) Se jää hienojen muistojen lippaaseen ❤❤❤
PS. TÄSTÄ LINKISTÄ löytyy vielä palanen Wintersunia tämän vuoden Tuskan keikalta ;) Go for it!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti